Shanghain usvassa

Pilvenpiirtäjistä ja neonvaloista huolimatta tämä kaupunki tuntuu kiinalaisemmalta. Olen kaksi kertaa syönyt ravintolassa, ja vain toisella kerralla ravintolapäällikön oloinen nainen osasi hieman englantia, Beijingissä aika monessa paikassa löytyi jonkinlainen englanninkielinen versio ruokalistasta. No eipä täällä kauaa ole oltu, katsotaan miltä tuntuu ensi maanataina. Kiertelin kaupungilla ja etsiskelin netistä löytämääni hieman halvempaa majapaikkaa. Kehnon kartan kanssa puuha oli aika toivotonta, siis kahville. Kyllä täälläkin voi juoda kahden euron kahvit, Starbucksissa ! Tarjoilija kipaisi moottoripyörän laatikosta vähän paremman kartan, ja siitä osoite löytyi. MINGTOWN Etour Youth Hostel, jättihotellien katveessa Kansan Aukion ja Kansan Puiston läheisyydessä, matalissa asuinkortteleissa jotka kahden kolmen kerroksen korkuisina ovat kuin mustikanvarpuja männikössä. Paikka vaikutti asialliselta ja uudelta, yhden hengen huone jaetulla suihkulla n. 15 euroa. Huomenna muutetaan, mutta samalla tulee vähän katkoja bloggaukseen ("we are ready for internet, but...").

Kiertelin kaupungilla ja ostin kartan, jotta voisin myyjältä kysyä missä nykyinen hotellini on, olin siis hieman eksyksissä. Ihan eri suunnassa kuin luulin, mutta taivas on hieman seljennyt ja kuu paistaa, ilta muistuttaa meikäläistä elokuuta. Diskojytke täyttää hetkeksi kadun, kaksikerroksien turistibussi - yläosa vailla kattoa - ajaa hitaasti ohi, pari afroperuukkipäätä hytkyy yläkerrassa, basso jyskykyttää "Staying alive" - komppia. Joku BeeGeesien kääpä pitää näköjään konsertin täällä, ja sitä mainostetaan. Ostoskatu NanJing Roadilla, pohjoispään kävelykatupätkällä ("Kiinan ensimmäinen kauppakatu", väitetään yhdessä plakaatissa) valitaa kai Miss Shanghaita. Ulkoilmalava, kaksi isoa videoskriiniä, kadulla kauppamiehet tarjoavat rolekseja, rihkamaa ja tietysti "hierontaa". Etsiskelen puotia josta saisi pari olutta ja pikkuleipiä tai vastaavaa. Suurten tavaratalojen katveessa on pikku myymälöitä, mutta en oikein ymmärrä niiden tavaravalikoimaa. Yksi näyttää myyvän kaikkea kuivattua: teetä ja kahvia, lihaa, kalaa, sieniä ja paljon sellaista josta en tiedä mitä se on. Toisessa on enemmän konditoriatuotteita ja makeisia, saan hankituksi iltaeväät. Ravintoloiden sisäänheittäjät vasta virittelevät ääntään, lyövät kokeeksi vähän tahteja mainostauluun. Pilvenpiirtäjän alakerran kaupan ikkunassa hohtaa punainen ferrari, sen edessä jalkakäytävällä kerjäläisäiti lapsen kanssa kumartaa katuun asti kiitokseksi, enimmäkseen turhaan. Pujottelen jo melkein tuttujen kauppamiesten lomitse hotellille, sen sisäänkäynti on erikoisesti tavaratalon sisällä, tai ainakin melkein. Onneksi ikkunat ovat sisäpihalle, missikarkelon veisuu kuuluu onneksi sopivan vaimeasti.

Shanghai, 10.5.2006 klo 21:45